Hermomyrkkyä

On ollut toisenlainen yö ja päivä. Äänessä on taas se puoleni, koka muistaa vain hyvät hetket, ja miten mukava on tull kiinni sinuun. Jokainen soluni huutaa niiden hetkien perään. Pahimpia ovat yksinäiset yöt. En voi nukkua, kun et ole vieressäni. En halua elämältä mitään muuta. Jos sinua ei ole, kaikki muu on yhdentekevää. Tiedän kuka korvaani kuiskii kaipuun ajatuksi, ja ymmärrän miksi. Mutta se ei yhtään auta. Tunnen itseni ongelmajätteeksil. En ole ainoastaan turha, vaan myös myrkyllinen ympäristön kanssa tekemisiin joutuessani. Kaikki merkittävä, mihin ryhdyn, päättyy ikävästi ja tuottaa pahaa mieltä kaikille osapuolille. Minut pitäisi sulkea johonkin yhteiskunnan ulkopuolelle. Lääkitä tunnottomaksi ja tiedottomaksi. Pitäisi olla jokin laki, joka suojaisi hyviä ihmisiä kaltaisiltani. Ehkäpä joku myrkyllisyysestä varoittava hihamerkki.