Oi ohi kiitäviä onnen hippusia, hauraita ja katoavaisia.
Miten minä sen selitän, miltä tuntuu kivinen patja, ja syksystä kirpeä ilma?
Miten minä selitän hiljaisuuteen sekoittuvan autojen kumun?
Miten koskaan osaisin kertoa miten laskeva aurinko värjäsi kaiken.
Miten yksinäinen lentokone väisteli tähtiä kaukana avaruudessa, matkallaan kohti punaista planeettaa.
Joskus olisi helpompaa vain kysyä yksinkertaisia kysymyksiä:
Tunsitko? Kuulitko? Huomasitko? Muistatko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tyhjennä sanainen arkkusi tähän, kiitos. =)