tiistai 8. syyskuuta 2015

Biskajanlahti

Mitä sinä teet, kun uppoat veteen?
Mitä sinä teet, kun on betonikengät?
Kun on kahleisen kuninkaan pakollinen paita?
Kun on päässäsi pussi ja vedessä on haita?

Sinä hengität hiljalleen ohenevaa ilmaa,
kasvatat kiduksia ihan hiiren hiljaa.
Sähkötät Ahdille pitkää ja lyhyttä,
ajattelet pintaa ja jotain hyvin kevyttä.

Silloin paikalle sapuu pienehkö rapu,
Kysäisee vieraalta kelpaisko apu.
Siinä kun pohjassa heitetään huulta,
lämpö jo virittelee myötäistä tuulta.

Laivan ankkuri mätkähtää liki,
Kerkeät siihen, vaikk' kiirettä piti.
Myöhemmin selvis, ett' hai oli silli.
mausteina purkissa sipuli ja tilli.

2 kommenttia:

  1. Jotenkin hirmu kiva, hassukin. Mutta olisi kai niitä vähemmänkin myrskyisiä vesistöjä, minne ajelehtia uppeluksissa olemaan. :)

    Rapu Yksinelelijähän ei kovin kauaksi omasta kotikolostaan uskaltaudu, joten minusta hänen saapumistaan paikalle voidaan ylipäätään pitää jo melkoisena ihmeenä. Mutta se se vasta kummastuttaakin, että petokalaksi luultu peloke olikin harmiton Silli Parviviihtyjäinen.

    VastaaPoista
  2. No, joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää. Yleensä kuitenkin toisin päin. =)

    VastaaPoista

Tyhjennä sanainen arkkusi tähän, kiitos. =)