keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Sielu vasten sielua pump pump

Kun on yksin ja yksinäinenkin, on vaikea myöntää itselleen kaipaavansa toista ihmistä. Etenkin sellaista, jonka voi rutistaa lujaan halaukseen, jonka voi tuntea olevan siinä. Joka ei halua päästää irti vielä sittenkään, kun sellainen standardin mukainen halausaika on jo ohitettu. Ennemmin sitä yrittää olla kaipaamatta sellaista, mikä on vain etäinen haave. Ihmisiä, joihin side on niin erityinen ja vahva, että se kestää helposti vuosia aikaa. Yhteys, joka ei tarvitse sanoja, joka on täynnä lämpöä. Ihminen, joka on kuin sielun sisko, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Sen kuuluisan filosofin mukaisesti nimettyä rakkauden laatua. Sellaista, jonka rinnalla niin moni asia on täysin toisarvoinen.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tyhjennä sanainen arkkusi tähän, kiitos. =)