Kolme porsasta

Kaksi porsasta istui viltillä. Ne olivat sen joskus aamupäivällä levittäneet puun alle. Sellaisen taivaita hipovan jättiläisen, jonka oksat kurkottelivat niin pitkälle rungosta, että puu lehvästöineen näytti aivan jättiläismäiseltä sateenvarjolta. Taikka mahdollisesti päivänvarjolta, millainen sää nyt kulloinkin sattui vallitsemaan. Sellainen puu, joita oikeasti on vain saduissa, ja joka vetää ohikulkijoita puoleensa kuin musta aukko avaruutta.  Ja siellä nämä porsaat nyt siis röhnöttivät raukeina vilttinsä päällä, siemailivat kuplivaa simaa laseistaan ja röhkivät verkalleen.