Jospa antaisin ylen itsestäni, jottei kukaan kuvittelisi minun hukkuneen tuhkana tuuleen. On olevinaan ollut kaikenlaista. Ihan normaalia sairastelua, työmaakiireitä, ja kaikkea muuta mieltä köyhdyttävää ajantappajaista. Muuten olisin kirjoitellut.
Natustelen tässä Ruis Nachoja. Niissä on sellainen riistainen maku, toisin sanoen maistuvat rosmariinilta. Teen kanssa menettelee, ja paremman puutteessa, vaikka maku on vähän kitkeränkarvas.
Niin, minä olen tässä paremman ihmisyyden äärellä. Mussutan ruisnatsoja, enkä karkkia. Päivälliseksi vedän usein jotain salaattia ja raejuustoa. Koska tekee mieli. Eikä juurikaan nykyään houkuta mikään jälkiteollinen eineskakka. En ole tässä mitenkään tosissani liikkeellä, vaan enempi fiilispohjalta. En varsinaisesti koita tehdä mitään vähemmän tai enemmän, taikka olla mitään toisin. Ennemminkin nautiskelen vaan pienistä hyvistä asioista, koska voin. Koitan vetää sillä mielellä, että kaikki hyvä on hyväksi. Enkä niinkään sillä mielellä, että jos tarkkaan ohjelmoidusta viikkoaikataulusta jää joku osio vajaaksi, niin sitten meni päin persettä. Näillä eväillä minä nyt läksin rehvastelemaan.
Ihmettelin tässä taas itselleni kertaukseksi, miten tarkkanäköisen ennustuksen olenkaan itsestäni laatinut. Kuin parahin silmäpuoli oraakkeli, minä ennustin oman jäätymiseni, sekä tulehduksenpunaisen kosketusarkuuteni. Ja katso, niin tinkimättömänä olen tuota laatimaani profetiaaa seurannut, että totisesti olen sen kaiken ansainnut. Näin lahjakkaaksi näkijäksi kun olen osoittautunut, olisi varmaan paikallaan kirjoittaa sellainen vaihtoehtoinenkin ennustus. Ainakin eräässä fantasia saagassa oli tällaiset rinnakkaiset ennustukset, jotka kaiken aikaa olivat kilpasilla siitä, kumpiko tulisi ajan myötä täyttymään.
Kaikki, mikä ei ole pahaksi, on hyväksi.
VastaaPoistaJuurikin näin.
VastaaPoista