Kakun voi leipoa monella tapaa.
Etsien osuvaa reseptiä,
siihen, kuin mieli makaa.
Taikka, tutkien aineita,
myötäillen laineita
maalaten jauhoilla, aihe on vapaa.
Ja sitten,
sen kakun voi syödä tai jakaa.
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
maanantai 8. elokuuta 2016
Revontuli ja aurinkotuuli
Carpe Diem -
hetki tarttui minuun
Iski kyntensä selkäni lihaan
kuin kotka
vei mennessään taivasten pihaan
Niin kuin ratakiskon naula
isketty rinnan alaan
hetki vain, sitten palaan
Carpe Diem
Se tarttui minuun
kuin pihkalla vuorattu pellavapaita
hetki tarttui minuun
Iski kyntensä selkäni lihaan
kuin kotka
vei mennessään taivasten pihaan
Niin kuin ratakiskon naula
isketty rinnan alaan
hetki vain, sitten palaan
Carpe Diem
Se tarttui minuun
kuin pihkalla vuorattu pellavapaita
sunnuntai 7. elokuuta 2016
Alphabeettinen ajatus
Elämän tarina
irtovirkkeet
jutun juoni
Alussa iso kirjain
lopussa piste
on yhtä kuin sulku
irtovirkkeet
jutun juoni
Alussa iso kirjain
lopussa piste
on yhtä kuin sulku
torstai 12. toukokuuta 2016
Pieni kesäruno
Olkoon tänään kevyt päivä
Aurinkoinen, tuuliltaan lempeä
Laineiden leikkisää lähentelyä
Ilmassa kesän tuoksua ja
lokkien naurua
Pörriäisten pörinää omenapuun kukissa
Ja raparperin alla sammakko
Kurr- Kurr
Onki käteen, koho veteen
Perään lakikirja: plumps
Aurinkoinen, tuuliltaan lempeä
Laineiden leikkisää lähentelyä
Ilmassa kesän tuoksua ja
lokkien naurua
Pörriäisten pörinää omenapuun kukissa
Ja raparperin alla sammakko
Kurr- Kurr
Onki käteen, koho veteen
Perään lakikirja: plumps
tiistai 9. helmikuuta 2016
Molli kaipaa kosketusta
Ilman paitaa,
suru kulki tien laitaa.
Hei! - minä huusin sen perään -
tule sisään, esittelen erään.
Se on jossakin piilossa,
Viulussa - tai pianossa.
Piileksii pölyssä sängyn alla.
Minä, palaan sitten illemmalla.
Mollilla myös oli paljaat rinnat
suolainen iho, huokoiset pinnat.
Löysivät toisensa, molli ja suru.
Syrämmelt nyrjähti graniitin muru.
Niin. Ja sitten se tarina loppui. Myöhemmin suru jatkoi matkaansa. Molli hehkui auringonlaskussa kauniina, ilma oli raikasta, ja kevyttä hengittää.
suru kulki tien laitaa.
Hei! - minä huusin sen perään -
tule sisään, esittelen erään.
Se on jossakin piilossa,
Viulussa - tai pianossa.
Piileksii pölyssä sängyn alla.
Minä, palaan sitten illemmalla.
Mollilla myös oli paljaat rinnat
suolainen iho, huokoiset pinnat.
Löysivät toisensa, molli ja suru.
Syrämmelt nyrjähti graniitin muru.
Niin. Ja sitten se tarina loppui. Myöhemmin suru jatkoi matkaansa. Molli hehkui auringonlaskussa kauniina, ilma oli raikasta, ja kevyttä hengittää.
maanantai 8. helmikuuta 2016
Kolme porsasta
Kaksi porsasta istui viltillä. Ne olivat sen joskus aamupäivällä levittäneet puun alle. Sellaisen taivaita hipovan jättiläisen, jonka oksat kurkottelivat niin pitkälle rungosta, että puu lehvästöineen näytti aivan jättiläismäiseltä sateenvarjolta. Taikka mahdollisesti päivänvarjolta, millainen sää nyt kulloinkin sattui vallitsemaan. Sellainen puu, joita oikeasti on vain saduissa, ja joka vetää ohikulkijoita puoleensa kuin musta aukko avaruutta. Ja siellä nämä porsaat nyt siis röhnöttivät raukeina vilttinsä päällä, siemailivat kuplivaa simaa laseistaan ja röhkivät verkalleen.
sunnuntai 10. tammikuuta 2016
Askel vaaraan
Siinä sinä seisot
kuin veneen tappi.
Reunoilta näkemättä.
Korvat täynnä liplatusta.
Ota askel viereen.
Älä kierrä, vaan
kiipeä siihen puuhun,
Pistä tikkari suuhun (kokonaan).
Pieni askel vaaraan.
Koita vesihiitoa soutuveneellä!
Ota aurinkoa pakkashelteellä!
Ala sumopainia vesijumpassa!
Yksi askel sivuun,
askel-askel-hyppy.
Kierähdys ja pyörähdys,
Ilon kautta hymyyn.
kuin veneen tappi.
Reunoilta näkemättä.
Korvat täynnä liplatusta.
Ota askel viereen.
Älä kierrä, vaan
kiipeä siihen puuhun,
Pistä tikkari suuhun (kokonaan).
Pieni askel vaaraan.
Koita vesihiitoa soutuveneellä!
Ota aurinkoa pakkashelteellä!
Ala sumopainia vesijumpassa!
Yksi askel sivuun,
askel-askel-hyppy.
Kierähdys ja pyörähdys,
Ilon kautta hymyyn.
perjantai 8. tammikuuta 2016
Inventaarion lyhyt oppimäärä
Olla erilainen nuori.
Vastustaa ulkoista aikataulua.
En, jos kerran muutkin.
En siksi, että on aika.
En rakettien takia, enkä välissä kuohuvaisten.
Olla kaksipiippuinen kapula.
Mikään periaatteen änkyrä.
Mitä yhdestä kapisesta kapinasta?
Inventoin itseni. Räkää se vain on, mitä sinä syljet.
Ohjautua sisältä. Sinä senkin minä.
Olla saanut hehkun lamppuunsa.
Tullut olleeksi enemmän, tyyni, notkea, valonen.
Kesän jälkeen. Syksyn mittaan.
Terveytensä rapakoissa, käsipohjaa polskiessa,
uskonut hulluna, ollut kiitollinen snorkkelista.
Olla nähnyt, miten aurinko paistaa ulos.
Että taivaalla loimottaa heijastus.
Ei vaiva ole vaaraksi. Että kipu äityy kivaksi.
Että voima kasvaa syödessä.
Mitenkäs kävikin näin hyvä tuuri.
Eniten kiitän kaikesta.
Vastustaa ulkoista aikataulua.
En, jos kerran muutkin.
En siksi, että on aika.
En rakettien takia, enkä välissä kuohuvaisten.
Olla kaksipiippuinen kapula.
Mikään periaatteen änkyrä.
Mitä yhdestä kapisesta kapinasta?
Inventoin itseni. Räkää se vain on, mitä sinä syljet.
Ohjautua sisältä. Sinä senkin minä.
Olla saanut hehkun lamppuunsa.
Tullut olleeksi enemmän, tyyni, notkea, valonen.
Kesän jälkeen. Syksyn mittaan.
Terveytensä rapakoissa, käsipohjaa polskiessa,
uskonut hulluna, ollut kiitollinen snorkkelista.
Olla nähnyt, miten aurinko paistaa ulos.
Että taivaalla loimottaa heijastus.
Ei vaiva ole vaaraksi. Että kipu äityy kivaksi.
Että voima kasvaa syödessä.
Mitenkäs kävikin näin hyvä tuuri.
Eniten kiitän kaikesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)